TOKIO ENNEN AURINGONNOUSUA /M

 

Haruki Murakamin Pimeän jälkeen on vuonna 2004 julkaistu Japaniin sijoittuva romaani, joka yhdistää elämään maagista realismia. Romaani kuvaa yhden yön aikaisia tapahtumia maagisilla Tokion kaduilla. Tarina kertoo kahdesta sisaruksesta, Marista ja Eristä. Eri nukkuu syvää unta eikä meinaa millään herätä. Mari taas valvoo yön seikkaillen Tokiossa. Kirjassa on samalla todellisen maailman tuntua, sekä jotakin hyvin maagista.

Murakamin Pimeän jälkeen on enemmänkin kaunista kuvailua Tokion yöstä ja ihmissuhteista kuin niin sanottu juoniromaani. Juoni ei siis ole kovin suuressa osassa kirjassa, mikä on luultavasti tehty ihan tarkoituksella. Mielestäni tarinalle sopii juuri tällainen kerrontamainen kulku ja tunnelman luonti ja jos kirjaan olisi lisätty enemmän juonta, olisi se saattanut menettää maagisuuttaan.

Kirjan kerronta on hyvin omalaatuista ja se pitää lukijaa mukanaan koko tarinan läpi. Tokion yötä 

kuvataan kauniisti ja vaikka kirja sisältääkin paljon tätä kuvailua, ei tarina jää junnaamaan paikoilleen. Välillä lukiessa huomaa kirjan kerronnassa eräänlaisen “me-kertojan”, joka tekee kerronnasta entistäkin omalaatuisemman: “Emme kykene vielä päättelemään, onko mies itse päättänyt olla liikkumatta vai onko olosuhteet sellaiset, että hän joutuu pakosti olemaan paikallaan.”

Mari ja Eri ovat sisarukset, joista pääsemme enemmän tutustumaan Mariin. Erin kerrotaan olevan jumalaisen kaunis, kun taas Mari on perheen viisas tytär. Tämä vastakkainasettelu tytärten välillä on mielenkiintoinen ja tekee kirjasta entistä kiinnostavamman. Myös Erin nukkuminen ja Marin valvominen sopivat hyvin tähän vastakkainasetteluun. Pidän siitä, kuinka sisarukset kuvataan hyvin erilaisina, mutta heidän välistä suhdettaan kuitenkin hyvänä ja välittävänä.

Tarina sisältää myös erään kirjan alkupuolella esittäytyvän ja hyvin salaperäisen henkilön, Takashin. Aluksi häntä kuvataan tavalla, joka sai minut lukijana olemaan ikään kuin varuillaan siitä, että hän onkin jotenkin paha. Hän kuitenkin osoittautui kiinnostavaksi henkilöksi ja hän toi esille asioita Marista, jotka saivat minut kiinnostumaan tarinasta enemmän.

Kaiken kaikkiaan Pimeän jälkeen on kiinnostava kirja ja sisältää pienestä sivumäärästään huolimatta melko paljon kiinnostavia elementtejä. Maagisen realismin piirteet romaanissa tekevät siitä ikään kuin taianomaisen, mutta antavat erinomaisen kuvan Murakamin kirjoitustyylistä. Kirja on erinomainen erityisesti niille, jotka pitävät maailman rakennuksesta ja henkilökuvauksesta romaaneissa kenties juonta enemmän.

//M