PERHEDRAAMAA ANTIIKIN KREIKASSA /M

 

(Juonipaljastuksia!)

Aiskhyloksen kirjoittama näytelmä-trilogia Oresteia on antiikin ajalta säilynyt kolmiosainen tragedia. Oresteiaan kuuluu kolme tragediaa: Agamemnon, Haudalla uhraajat ja Eumenidit. Trilogia keskittyy erään Atreuksen suvun kohtaamaan kiroukseen ja kirouksen aiheuttamaan koston kierteeseen, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. Tarina sijoittuu Kreikkaan ja alkaa muissakin kuuluisissa teoksissa käsitellyn Troijan sodan päättymisen aikoihin. 

Ensimmäisessä osassa Agamemnon saapuu kotiin taistelusta uuden rakastajattarensa Kassandran kanssa. Tästä Agamemnonin vaimo Klytaimnestra ei tule iloiseksi ja päätyy surmaamaan Agamemnonin ja Kassandran. Klytaimnestra on kuitenkin löytänyt sodan aikana itselleen uuden miehen, Aigisthoksen. Toisessa osassa toinen Agamemnonin ja Klytaimnestran lapsista, Orestes, päätyy kirouksen kierteeseen ja surmaa äitinsä ja Aighistoksen. Viimeinen osa sisältää oikeudenkäynnin ja äänestyksen Oresteksen vapauttamisesta ja pohdinnassa on kysymys siitä, oikeuttaako toisen henkilön suorittama murha tämän henkilön murhaamisen. 

Oresteian tapahtumat keskittyvät tosiaan tähän erääseen tiettyyn sukuun, jota tarkastellaan kahden sukupolven ajalta. Atreuksen sukuun kuuluu Agamemnon ja Klytaimnestra sekä heidän poikansa Orestes ja tyttärensä Elektra. Tarinassa mukana ovat myös Kassandra ja Aigisthos. Vaikka näytelmissä käsitelläänkin näitä kahta sukupolvea, kerrotaan suvulle langetetun kirouksen jatkuneen vuosikausia. Atreuksen suvun elämän ei näytetä olevan lähelläkään normaalia: näytelmä näyttää vain murhaa, kostoa ja surua. Agamemnonin ja Klytaimnestran välit eivät vaikuta kovin välittäviltä, kun taas sisarusten Oresteksen ja Elektran vaikuttavat hyvin välittäviltä.

Taisteltuaan Troijan sodassa, Agamemnon palaa kotiinsa. Hänen vaimonsa Klytaimnestra on näiden kahden erossaolon aikana löytänyt itselleen uuden miehen, jonka takia haluaa erota Agamemnonista. Agamemnonin ollessa vielä pimennossa asiasta, Klytaimnestra päättää ilmeisesti saaneensa hyvän aseman näytellä huonoon asemaan joutunutta, kun Agamemnon palaa. Tuodessaan Kassandran mukanaan, Agamemnon saa Klytaimnestran suuttumaan. Tästä johtuen Klytaimnestra esittää miestään kaivannutta ja yksinäistä, haavoittuvassa asemassa olevaa vaimoa. Agamemnon ei vaikuta muuttaneen mieltään mistään asiasta.

Klytaimnestran motiivina oleva Kassandran näkeminen on vain toissijainen asia, sillä hän on suunnitellut murhaa jo ennen Agamemnonin palaamista sodasta. Päällimmäisinä motiiveina hänellä on Agamemnonin aiemmin suorittama teko, jossa tämä uhrasi hänen tyttärensä Ifigeneian. Klytaimnestran suorittaman murhan syynä on myös hänen uusi miehensä: Klytaimnestra ei halua vain avioeroa Agamemnonista, vaan hän haluaa tästä kokonaan eroon. Kassandra on vain uusi syy kasvavan kostonhalun muodostamalle listalle. Loppujen lopuksi Klytaimnestra päätyy siis tappamaan Agamemnonin lisäksi myös Kassandran.

Atreuksen perheen suhteet eivät ole kovin selkeät eikä niistä lukijana saa kovin paljon irti. Tiedämme kuitenkin sen, että Orestes on ollut poissa kuvioista vuosia, jonka aikana hän ja Elektra eivät ole pitäneet minkäänlaista yhteyttä. Haudalla uhraajien alussa sisarukset kuitenkin tapaavat ja Elektra ilahtuu kovin, vaikkei ole uskoa tämän miehen olevan veljensä. “Minut näet, omat itseni, etkä usko silmiäsi! Kuitenkin kun näit tämän kiharani, surumerkin, ja kun seurasit jälkiäni maassa, lennähdit, värisit ilosta kun toivoit näkeväsi minut”, sanoo Orestes sisarusten jälleennäkemisen alussa.

Orestes ja Elektra eivät ole nähneet toisiaan aikoihin, mutta heidät saattaa yhteen halu kostaa isänsä kuolema. Orestes on kovin vihainen ja kostonhaluinen, kun taas Elektra vaikuttaa vain kovin surulliselta isänsä menetyksestä. Oresteksesta tulee murhanhimoinen ja unohtaa sen ketä hän on ryhtymässä tappamaan; omaa äitiään. Klytaimnestra anoo armoa pojaltaan, mutta ei sitä saa. Haudalla uhraajien lopussa Orestes yrittää päästä pakoon raivottarien vainoa.

Eumenidit eli trilogian viimeinen näytelmä sisältää keskustelun tuomioistuimen edessä siitä, onko raivottarien raivo Orestesta kohtaan sallittua: onko Orestes tehnyt väärin surmatessaan äitinsä? Tuomioistuimen äänestys päättyy sovintoon, jolloin Orestes vapautetaan ilman kuolemantuomiota. Tämä viimeinen osa sisältää myös monien jumalien keskusteluja ja osallistumista. Eumenidien nimi muuttuu raivottarista hyväntahtoisiksi ja Orestes vapautetaan. Vapautuuko kenties myös Atreuksen suku kirouksestaan? Jos näin on, on trilogian nimi Oresteia oikein osuva, sillä se oletettavasti viittaa Orestekseen, joka on tässä tapauksessa luultavasti kirouksen päättänyt henkilö.

//M