Kauppamatkustajan sekä aivosolujen kuolema /K

 Kauppamatkustajan kuolema on Arthur Millerin kirjoittama näytelmä vuodelta 1949. Näytelmä kuvastaa hyvin aikaansa ja aiheet tuntuvat sopivan siihen ajanjaksoon, mutta kirja itsessään ei ainakaan minun kohdallani herättänyt juurikaan ihailevia ajatuksia. 

Juonihan on yksinkertaisuudessaan seuraava: Willy (kauppamatkustaja) asuu vaimonsa Lindan kanssa ja heillä vierailee heidän poikiaan, ystäviään, mutta Willyllä vierailee myös menneisyyden haamuja. Willy tuntuu elävän vahvasti puolinaista elämää siinä uskossa, että ensivaikutelma ja se miten esittää itsensä kertoo omista taidoistaan ja kyvykkyydestä elämässä. Hän kokee olevansa mainio kauppias, koska on niin ihmisläheinen ja etevä vaikutuksen tekijä. Kuitenkaan tilanne ei ole oikeasti yhtään tämännäköinen. 

Willy on itseasiassa melko itsekeskeinen, haahuileva ja äkkipikainen mielensäpahoittaja. Kirjan takakannen tiivistelmä kuuluu näin:

“WIlly Loman on uhrannut elämänsä uran luomiseen. Vanhetessaan kauppamatkustaja joutuu kuitenkin huomaamaan, ettei häntä ja hänen saavutuksiaan arvosteta. Ongelmat kärjistyvät kotona, kun pojat hylkäävät isänsä ja suistuvat itsekin punomaan valheita. Katsojalle perheen koko tilanne selviää takaumina.”

 Tässä tiivistelmässä tämä ongelmien kärjistyminen mainitaan ikäänkuin sivuseikkana, mutta näin kirjan lukeneena en ole varma oliko kirjassa oikeastaan mitään muuta kuin tappelua ja sekasortoa. Willy suuttuu kaikesta kaikille jo ihan kirjan alusta alkaen, näytelmän toisessa osassa muutkin alkavat olemaan yhtä äkkipikaisia. Näytelmää ei ollut kiva lukea, koska jatkuva tappeleminen on turhauttavaa ja sen lukeminen sivu sivulta vielä turhauttavampaa. Uskon kuitenkin, että näytelmänä esitettynä olisin saattanut pitää siitä enemmän, sillä silloin olisi saattanut hahmottaa juonta ja takaumia paremmin, mutta siltikään tappelun määrä ei varmastikaan vähentyisi. 

Kaikki tuntui tapahtuvan todella nopeasti, ei pelkästään riitojen kärjistyminen vaan myös kirjan tapahtumat itsessään. Esimerkiksi kun Willyn salainen suhde toiseen naiseen paljastuu, siihen ei puututa suuremmin ja se ohitetaan hyvin nopeasti kuten kaikki muutkin mahdolliset juonenkäänteet. Tappelut alkavat ja loppuvat yhtä nopeasti, mutta sitten ne alkavat taas koska hahmot loukkaantuvat kaikesta mitä toinen sanoo. Lomanin perheessä ei ole kaikki kohdallaan.

//K