Edes Berlioz ei löytäisi kirjan päätä eikä häntää /K

Saatana saapuu Moskovaan oli melko vuoristoratamainen kirja, joka ei edes oikeastaan tempaise mukaan vaan puolestaan kiitää ohi. Mihail Bulgakov on kirjoittanut kekseliään kirjan siitä kuinka Saatana ollessaan Moskovassa kavereidensa kanssa aiheuttaa pienen pientä kaaosta. 

Kirjassa alussa kerrotaan Berliozin kannalta tarinaa, jolloin lukijalle tulee käsitys siitä, että Berlioz olisi tarinan kannalta merkittävä henkilö, vaikka hän jää raitiovaunun alle vain muutamaa sivua myöhemmin. Tarinaan astuu myös Ivan Nikolajevitš, joka myös osoittautuu tarinan päähenkilön kaltaiseksi hahmoksi, vaan tämäkin kaikkoaa jossain kohtaa kirjaa, sillä siirrymme kuuntelemaan Mestarin ja Margaritan tarinaa. Ivan jää tarinaan sivuun ja nyt lukija ajattelee, että Margarita ja Mestari ovatkin tarinan keskiössä, joka onkin tällä kertaa ihan oikeaa ajattelua. 

Kirja ei ole ennalta arvattava, vaan se yllättää jatkuvasti uusilla toistaan hullumilla tempauksillaan. Tosin loppua kohden lukija osaa jo odottaa, että tulee tapahtumaan jotain hullua. Behemothin tempaukset pitkin kirjaa tuovat mukavaa vaihtelua muuten ehkä tiiviiseen kerrontaan, sillä se tekee tylsistäkin hetkistä hieman paremmat. Tarina tuntuu junnaavan paikallaan, sillä kerronta ei tunnu etenevän mihinkään, kun kappaleissa hypitään henkilöstä toiseen seuraamaan tapahtumia, jotka tuntuvat tapahtuvan samanaikaisesti. 

Itse tarinaa lukiessani odotin kovasti hetkeä, jolloin Ivan pääsee pois mielisairaalasta, mutta sitäkään ei oikein käyty läpi vaan Ivanin mielisairaalaseikkailut Mestarin käynnin jälkeen jäävät avoimiksi. Margaritankin kohokohta ennen Saatanan juhlia oli virkistävää vaihtelua ja hetken tuntui siltä, että tarina menisi johonkin mielenkiintoiseen suuntaan, mutta kun Margarita saapuu juhlaan, on kerronta taas sekavaa ja turhauttavaa luettavaa.

Bulgakovin tarinalla olisi mielestäni ollut potentiaalia mennä moneen eri suuntaan ottaen huomioon miten absurdeja asioita kirjassa tapahtui. Bulgakov ei kuitenkaan lähtenyt esimerkiksi kertomaan enempää Ivanin ajasta mielisairaalassa, Margaritan elämästä ilman Mestaria tai Behemothin seikkailuista. Myös maagiset sirkukset olivat aluksi kiinnostavia, mutta kun samoja asioita oltiin selitetty jonkin aikaa, lopahti niihinkin kiinnostus.

//K